Luetaan yliopiston pääsykokeisiin
Tässä tapauksessa esitetään otteita yliopiston pääsykoekirjan teksteistä, joiden alkuperä viittaa aiemmin valmistuneisiin graduihin (tai väitöskirjaani). Kaikki tässä tapauksessa kuvatut tekstinpätkät on poimittu julkaisuista.
ESIMERKKI 1.
Yliopiston pääsykoekirjassa vuodelta 2006 lukee näin (ei lähdeviitteitä):
"Nykyiseen kasvatus- ja koulutusjärjestelmään liittyen elinikäisen kasvatuksen idea muotoiltiin kansainvälisessä keskustelussa ensimmäisen kerran virallisesti vuonna 1919 brittiläisen aikuiskasvatuskomitean (Adult Education Committee of the Ministry of Reconstruction) asiakirjassa. Siinä todetaan aikuiskasvatuksen elinikäisyyden ja universaalisuuden tarpeet. Tekstin mukaan aikuiskasvatuksen tulisi olla kaikkien saatavilla. Elinikäistä oppimista perusteltiin viime vuosisadan alkupuolella eli kansalaisyhteiskuntien kehittämisen kaudella sillä, että voidakseen osallistua päätöksentekoon jokaisella kansalaisella tulisi demokraattisessa yhteiskunnassa olla riittävät perustiedot. Kantavana aatteena tämän ajatuksen takana olivat sekä valistusaate että yhä voimistuvat tasa-arvon vaatimukset. Eri yhteiskuntaluokille ja naisille tuli antaa mahdollisuus opiskella formaalissa koulutusjärjestelmässä."
Tämä tekstikappale on ilmestynyt gradussa vuonna 2003:
"Nykyiseen kasvatus- ja koulutusjärjestelmään liittyen elinikäisen kasvatuksen idea muotoiltiin ensi kerran virallisesti vuonna 1919 brittiläisen aikuiskasvatuskomitean (Adult Education Committee of the Ministry of Reconstruction) asiakirjassa. Siinä todetaan aikuiskasvatuksen elinikäisyyden ja universaalisuuden tarpeet. Aikuiskasvatusta ei mietinnön mukaan tule rajoittaa vain tietylle erityisryhmälle, vaan sen tulee olla yhtäläisesti kaikkien saatavilla. (Jessup 1969, 27; Suchodolski 1976, 58.) Elinikäistä kasvatusta perusteltiin viime vuosisadan alkupuolella kansalaisyhteiskuntien kehittämisen kaudella sillä, että demokraattisessa yhteiskunnassa jokaisella kansalaisella tulee olla riittävät perustiedot, jotta hän voi osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (Suchodolski 1976, 58-59.)"
***
Samaisen pääsykoekirjan vuoden 2008 painokseen on yllämainitun kappaleen loppuun lisätty sulkeisiin viite: ks. yllämainitun gradun kirjoittaja.
ESIMERKKI 2.
Yliopiston pääsykoekirjassa vuodelta 2006 lukee näin:
"Historiallisen lähestymistavan lisäksi elinikäistä oppimista voi lähestyä kahdella tasolla: diskurssina ja käytäntönä eli puheena ja varsinaisena toimintana. Virallisessa diskurssissa elinikäinen oppiminen esitetään kaikille yhteisenä elämänmallina, vaikka arkielämässä eri väestöryhmien todellisuudet poikkeavat toisistaan eikä elinikäisen oppimisen ideologiaa voi pitää kaikille pedagogisena pelastussanomana. (Silvennoinen 1998, 61; Silvennoinen & Tulkki 1998a, 22-23; Värri 2002; Laukkanen 2006)." [kappale jatkuu]
Tämä tekstikappale on gradusta, joka julkaistiin aiemmin samana vuonna:
"Elinikäistä oppimista kannattaa Heikki Silvennoisen (1998, 61) mukaan lähestyä kahdella tasolla: diskurssina ja käytäntönä, eli puheena ja varsinaisena toimintana. Johdanto-osuudessa olen lähestynyt elinikäistä oppimista diskurssin tasolla, mutta tutkimuksen empiirisessä osuudessa painopiste on elinikäisen oppimisen tarkastelussa yksilöiden aikuiskoulutukseen hakeutumiseen johtaneena käytäntönä. Virallisessa diskurssissa elinikäinen oppiminen esitetään kaikille yhteisenä elämänmallina, vaikka arkielämässä eri väestöryhmien todellisuudet poikkeavat toisistaan, eikä elinikäisen oppimisen ideologia ei ole kaikille Värrin (2002) mainitsema pedagoginen pelastussanoma (Silvennoinen & Tulkki 1998, 22-23)." [kappale jatkuu]
ESIMERKKI 3.
Yliopiston pääsykoekirjassa vuodelta 2006 lukee näin (ei lähdeviitettä), teksti on samanlainen myös vuoden 2008 painoksessa:
"Elinikäistä oppimista käytetään yleisesti niin kansainvälisessä kuin suomalaisessa keskustelussa "iskulauseena" yksilön hyvän elämän ja kansakunnan menestymisen takaajana."
Vertailun vuoksi: väitöskirjassani (Moore 2003) on sivulla 27 tulkintaani elinikäisestä oppimisesta:
"Tutkimukseni sijoittuu ajankohtaan, jolloin elinikäinen oppiminen on tullut lähes julistuksenomaiseksi ratkaisuksi takaamaan sekä yksilön elämän hyvyyden että kansakunnan menestymisen. Elinikäinen oppiminen nousi Suomessa, muiden länsimaiden tapaan, yhdeksi 1990-luvun yhteiskunnalliseksi "iskulauseeksi", jolla kuvataan laajaa pyrkimystä siihen, että oppimismahdollisuuksia on tarjolla kaikille koko eliniän ajan."
* * * *
Näiden kolmen esimerkin lisäksi tässä yliopiston pääsykoekirjassa on useita tekstikappaleita, joissa teksti on lähes sanatarkasti aiemmin julkaistujen tekstien mukaista ja joissa tekstinsisäiset lähdeviitteet sivunumerot mukaanlukien ovat identtiset aiemmin julkaistujen tekstien kanssa.
