Plagioinnin määritelmiä
Merriam Webster on line -sanakirja määrittelee käsitteen 'plagiarism' seuraavasti:
Date:1621
1 : an act or instance of plagiarizing; 2 : something plagiarized
'Plagiarizing' puolestaan määrittyy näin:
- Etymology: plagiary
- Date:1716
1. to steal and pass off (the ideas or words of another) as one's own : use (another's production) without crediting the source
2. to commit literary theft : present as new and original an idea or product derived from an existing source
Merriam-Webster -sanakirjan mukaan plagiointi on siis:
1. varastamista; toisen henkilön esittämien ideoiden tai sanojen esittämistä omanaan; toisen esittämän tuotannon siteeraamista ilman lähdemerkintää.
2. kirjallinen varkaus: jostain olemassa olevasta lähteestä peräisin olevan idean tai tuotoksen esittämista uutena ja alkuperäisenä
MOT Kielitoimiston sanakirja määrittelee plagioinnin sanan 'plagiaatti' kautta seuraavasti:
plagiaatti = kirjallinen t. taiteellinen varkaus, plagiointi; sellaiseen perustuva teos t. sen osa.
MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja määrittelee myös plagioinnin sanan 'plagiaatti' kautta: plagiaatti = 1 toisen henkilön teoksen tai sen kohdan jäljentäminen, kopiointi ja esittäminen omanaan
2 jäljitelmä, väärennös
Tutkimuseettinen neuvottelukunta
on määritellyt plagioinnin seuraavasti: "Luvatonta lainaamista (plagiarism) on jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan." Neuvottelukunta tarkentaa määritelmää erottamalla anastamisen (misappropriation) plagiarismista eroavaksi vilpin muodoksi. Anastaminen määritellään "tutkijalle luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen tutkimusidean, -suunnitelman tai -havaintojen oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissään."
Muita määritelmiä
Moni korkeakoulutuksen piirissä toimiva on lukenut Umberto Econ teosta Oppineisuuden osoittaminen. Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1977, mutta kirjan opit plagioinnista ja sen välttämisestä eivät ole sinänsä vanhentuneet (lähteet ovat lähteitä olivatpa ne paperilla tai sähköisinä). Kirjan luvussa Kirjoittaminen Eco käy tarkkaan läpi lainausten oikeaoppista käyttöä teksteissä. Käsitteet, joita Eco käyttää, ovat lainaus, parafraasi ja plagiaatti.
(Jos on huono sää tai kirjastoon pitkä matka eikä Econ kirjan paperista versiota jaksa lähteä etsimään, niin juuri tämän kohdan voi tarkistaa esimerkiksi Tapani Kemppaisen & Timo Latomaan teoksesta Ensi askelia tieteen tiellä. Johdatus tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen, 2., korjattu painos (on julkaistu myös sähköisenä) Luvussa 4.6.4.1 Kemppainen ja Latomaa siteeraavat Ecoa. Luvun otsikko on Lainaisinko, referoisinko vai plagioisinko?)
Vähän tarkemmin plagiointia voi määritellä Plagiarism.org: Learning Center -sivuilla olevan Types of Plagiarism -jaottelun mukaan. Teksti on esitetty tässä vapaasti käännettynä:
1. Lähdettä ei ole mainittu
Haamukirjoittaja
Kirjoittaja signeeraa jonkun toisen kirjoittajan kirjoittaman tekstin omakseen.
Valokopio
Kirjoittaja on kopioinut merkittäviä osia tekstistään suoraan yhdestä lähteestä muuttamatta kopioituja osia.
Nyyttikestipaperi
Kirjoittaja yrittää peittää plagiointiaan kopioimalla tekstejä useista eri lähteistä, muuntelemalla lauseita niin ,että ne sopivat yhteen, mutta käyttää kuitenkin pääasiassa alkuperäisiä ilmaisuja.
Huonosti naamioitu
Kirjoittaja käyttää toisen kirjoittajan dokumenttia, muuttaa tekstiä hieman esimerkiksi vaihtamalla käsitteitä synonyymeihin, mutta säilyttää alkuperäisen tekstin sisällön.
Laiskan hommia
Kirjoittaja käyttää aikaansa tekemällä muista lähteistä kopioimastaan tekstistä parafraasien kokoelman sen sijaan, että käyttäisi saman ajan ja energian oman tekstin tuottamiseen.
Itse-plagiointi
Kirjoittaja "lainaa" avokätisesti omaa aiempaa tekstiään ja loukkaa näin sitä alkuperäisen tekstin odotusta, jota esimerkiksi kirjallisilta tehtäviltä, artikkeleilta, tutkimuksilta tai erilaisilta opinnäytetöiltä odotetaan.
2. Lähde mainittu (mutta teksti silti plagioitu)
Unohtunut alaviite
Kirjoittaja mainitsee alkuperäisen lähteen kirjoittajan, mutta jättää kertomatta lähteen julkaisutiedot tai tiedot siitä, missä lähde on käytettävissä. Tämä saattaa olla plagioinnin peittelyä, koska lähteen alkuperä hämärretään.
Väärää informaatiota
Kirjoittajan ilmoittamat lähdeviitteet eivät ole asianmukaiset eikä lähteitä ole mahdollista löytää.
Liian täydellinen parafraasi
Kirjoittaja toistaa alkuperäisen lähteen sisältöä, mutta jättää laittamatta lainausmerkkien sisään sellaista tekstiä, joka on kopioitu joko kokonaan tai lähes kokonaan sanasta sanaan. Vaikka kirjoittaja nimeää idean alkuperäksi lähteen, kirjoittaja esittää valheellisesti omikseen alkuperäisen kirjoittajan esittämän tiedon esitystavan ja tulkinnan.
Anteliaat lainaukset
Kirjoittaja käyttää läpi tekstinsä asianmukaisesti lähdemerkintöjä ja käyttää myös asianmukaisesti lainausmerkkejä suosissa lainauksissa. Mikä siis vikana? Teksti ei ole tekijän (alkuperäinen) tuotos.
Täydellinen rikos
Sellaista ei ole! Kirjoittaja ilmoittaa lähteet ja käyttää asianmukaisesti lainausmerkkejä, mutta vain paikoittain, osassa tekstiä lähdemerkinnät puuttuvat. Tällä tavoin kirjoittaja yrittää antaa lukijalle vaikutelman, että lähdemerkinnättömät kohdat ovat hänen omaa tuotostaan.
Tyypittelyn lähde on siis Plagiarism.org: Types of Plagiarism
(Vapaan käännöksen teki Erja Moore)
