Tapahtumat 2005
eli yksi tapauskuvaus plagiarismista
Kaksi tutkijaa (tutkijat A ja B) lähettivät englanninkielisen konferenssiabstraktin 31.3.2005 esitettäväksi kansainvälisessä sosiologikonferenssissa kesällä 2006. Abstrakti hyväksyttiin USA:ssa, hyväksyminen tuli sähköpostitse 16.4.2005.
Tutkijaryhmä (tutkijat A, B, C ja D, kaikki naisia) valmisteli tutkimusrahoitushakemusta Suomen Akatemialle toukokuussa 2005. 11.5.2005 edellä mainittujen tutkijoiden esimies, (mies), tutkimushankkeen vastuullinen johtaja, esitti omana tutkimussuunnitelmanaan lähes saman tekstin kuin tutkijoiden maaliskuussa kirjoittama abstrakti (ks. tekstit I ja II vierekkäin , tekstivertailua jäljempänä). Tutkijat A ja B eivät hyväksyneet vastuullisen johtajan toimintaa, hänelle esitettiin "vastalause" sähköpostilla, jonka jälkeen hän muutti joitakin ilmaisuja, ja hakemus tutkimussuunnitelmineen lähti Suomen Akatemiaan 13.5.2005. (ks. tekstit I ja III vierekkäin , tekstivertailua jäljempänä.)
Tutkija A teki kesäkuussa 2005 yliopiston hallintoon ilmoituksen, jossa esitettiin epäily
hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta. Yliopiston vararehtori vastasi
kirjallisesti, että mitään ei ole tapahtunut, ei ole aihetta jatkoselvitykseen,
eikä asiaa käsitelty yliopiston eettisessä toimikunnassa.
Tutkija A irtisanoutui syksyllä 2005. Tutkija B siirtyi muihin tehtäviin. Tutkimuksen vastuullinen johtaja veti rahoitushakemuksen pois Suomen Akatemiasta syksyllä 2005 (ei ilmoittanut
tutkijoille A ja B mitään asiasta, mutta ilmoitti tutkijoille C ja D).
Suomen Akatemia ei ottanut kantaa asiaan vaan totesi, että tutkimushankkeen vastuullinen johtaja voi
tehdä hakemukselle mitä haluaa (vastaus Tieteentekijöiden liitolle).
Lukuvuodelle 2006-2007 Suomen Akatemia myönsi em. esimiehelle varttuneen
tutkijan apurahan (107 000€ + 25 000€ tutkimuskuluihin).
Tieteentekijöiden liitto kysyi Tekijänoikeusneuvoston kantaa.
Tekijänoikeusneuvoston päätöksen mukaan tekstit II ja III omakseen nimennyt henkilö ei ole noudattanut tekijänoikeuslakia.
(Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja 2006 :4).
Tässä Tekijänoikeusneuvosto lausunto tekstien I ja II vertailusta:
"Arvioitaessa liitteestä 1 liitteeseen 2 siteeratun tekstin pituutta tekijänoikeusneuvosto toteaa, että liitteestä 1 otetut sitaatit ovat hyvin pitkiä verrattuna liitteeseen 2 sisältyvään muuhun tekstiin. Mainitunlaista siiteeraamista ei voida pitää sallittuna TekijäL 22 §:n mukaan."
"[...] tekijänoikeusneuvosto toteaa, että tässä tapauksessa on valmistettu kappale tekijänoikeudella suojatusta teoksesta eli liitteestä 1. Kappaleen valmistaminen olisi edellyttänyt lupaa tekijältä tai tekijänoikeuden haltijalta. Lupaa kappaleen valmistamiseen ei lausuntopyynnöstä ilmenevien tietojen mukaan ole kuitenkaan pyydetty."
"Tekijän nimen mainitsemisesta säädetään myös TekijäL 3 §:n 1 momentissa, jonka mukaan tekijä on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Liitteenä 2 olevasta asiakirjasta ei kuitenkaan käy ilmi, että se sisältää otteita liitteenä 1 olevasta asiakirjasta, eli lähde on tältä osin jäänyt ilmoittamatta."
Ja tässä Tekijänoikeusneuvoston lausunto tekstin I ja III vertailusta:
"Tekijän nimen mainitsemisesta säädetään myös TekijäL 3 §:n 1 momentissa, jonka mukaan tekijä on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Liitteenä 3 olevasta asiakirjasta ei kuitenkaan käy ilmi, että se sisältää otteita liitteenä 1 olevasta asiakirjasta, eli lähde on tältä osin jäänyt illmoittamatta." "Siteeraaminen ei ole kuitenkaan, kuten edellä on jo todettu, tapahtunut TekijäL:n mukaisesti, sillä siteeraamisen yhteydessä ei ole ilmoitettu lähdettä, eli tässä tapauksessa liitteenä 1 olevaa asiakirjaa ja sen tekijää tai tekijöitä, siten kuin TekijäL 11 § 2 momentti edellyttää."
Tutkijat kysyivät Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta asian käsittelyn oikeellisuudesta keväällä 2007. Tutkimuseettinen neuvottelukunta toteaa kirjallisessa päätöksessään 13.6.2007, että yliopisto on toiminut tutkimuseettisten ohjeiden mukaisesti. Lisäksi Tutkimuseettinen neuvottelukunta toteaa Tekijänoikeusneuvoston päätöksen vastaisesti, että kyseessä ei ole plagiointi. Tosin tämä toteamus on myös heidän oman ohjeistuksensa vastainen, onhan Tutkimuseettinen neuvottelukunta todennut: "Luvatonta lainaamista (plagiarism) on jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan."
(Tutkimuseettisen neuvottelukunnan päätös on luettavissa Joensuun yliopiston tiedotuslehdessä Univers numero 3-2009. Mene suoraan sivulle 21 - tekstillä ei nimittäin ole kirjoittajaa eikä sitä mainita lehden sisällysluettelossa.)
Yhteenveto opetusministeriön kahden toimielimen (Tekijänoikeusneuvosto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta) päätöksistä on: Tekijänoikeuslain rikkominen on hyvää tieteellistä käytäntöä!
****
Ja tässä tekstiä, kussakin kohdassa ensin alkuperäistä tekstiä abstraktista ja jäljessä tutkimuksen vastuullisen johtajan "kirjoittamaa" ja signeeraamaa tekstiä. Tekstit on alunperin kirjoitettu englanniksi, alkuperäisen tekstin työstämisvaiheesta jäi jäljelle myös kuva.
Alkuperäisen tekstin ovat kirjoittaneet tutkijat A ja B (lähetetty USAan konferenssia varten 31.3.2005).
Vertailussa X:n omanaan esittämää tekstiä (11.5.2005 versio I ja 12.5.2005 versio II)
Alkuperäinen teksti:
"In our presentation we shall present results of a study concerning the significance of initial education on the life course of Finnish adults."X:n versio I:
"In my study, I shall analyse the significance of initial education on the life course of Finnish adults."
X:n versio II:
"In this study, the effect and significance of education, especially initial education, on the life course of Finnish adults will be analysed."
Alkuperäinen teksti:
"To capture the significance of initial education we study the life course transitions and divide the population into five cohorts based on different possibilities to education in childhood and youth and the relation of the cohort into the widening use of information technology."
X:n versio I:
"To capture the significance of initial education I study the life course transitions and divide the population into five cohorts based on different possibilities to education in childhood and youth and the relation of the cohort into the widening use of information technology."
X:n versio II:
"To study the significance of (initial) education, I divide the population into three cohorts and experienced generations based on different educational opportunities and experiences of education analysed in our earlier studies (Kauppila 2002; Antikainen & Kauppila 2002; Antikainen & Harinen 2002; cf. Moore & Turunen 2005)."
Alkuperäinen teksti:
"The childhood of the oldest cohort (born 1936-1944) was at the time of Second World War and their initial education was short. The baby-boomers (born 1945-1954) experienced the crowded schools, but had opportunities to vocational educational. Those born in 1955-1964 experienced the widening opportunities of education as well as tightening competitions at the gates of the grammar schools. The cohort born in 1965-75 is the first one to go to comprehensive school and who have had information technology introduced either in school or early years of work. The youngest cohort, the "internet generation" (born 1976-1982) has had wide educational opportunities and information technology has been taught in their initial education."
X:n versio I:"The childhood of the oldest cohort (born 1936-1944) was at the time of Second World War and their initial education was short. The baby-boomers (born 1945-1954) experienced the crowded schools, but had opportunities to vocational educational. Those born in 1955-1964 experienced the widening opportunities of education as well as tightening competitions at the gates of the grammar schools. The cohort born in 1965-75 is the first one to go to comprehensive school and who have had information technology introduced either in school or early years of work. The youngest cohort, the "internet generation" (born 1976-1982) has had wide educational opportunities and information technology has been taught in their initial education. (cf. Kauppila 2002; Antikainen & Kauppila 2002; Antikainen & Harinen 2002.)"
X:n versio II:
"The childhood of the oldest generation (born 1936-1955) was at the time of World War II and post-war reconstruction. The historical context of this generation is the swift structural change called ‘Great Migration' in 1960-75 that forced many people to move from the countryside to urban areas and from agrarian to industrial and service. Education was a vital resource in occupational and social mobility, but the school system was still a parallel school. The next generation (born 1956-1975) is called by Kauppila et al. 'the welfare generation with many educational choices'. Educational opportunities have increased and become a complexity of choices. Those of born in the late 1960s were the first ones to go comprehensive school, but still experienced a tight competition to enter the upper secondary school. The youngest cohorts (born 1976-1982) have had widest educational opportunities. Media, IT and entertainment have changed their symbolic environment."
Alkuperäinen teksti:
"We shall focus on the significance of initial education in terms of life transitions. We present the intercohort and intracohort divergences in socioeconomic status and employment. The possible disadvantages are analyzed in terms of (longterm) unemployment and early retirement. Special attention will be given to the issue of gender."
X:n versio I:
"I shall focus on the significance of initial education in terms of life transitions. I analyse the intercohort and intracohort divergences in education, employment, socioeconomic status and income. Other indicators of capitals will be discussed and used. The possible disadvantages are analyzed in terms of (longterm) unemployment, low level of income and early retirement. Special attention will be given to the issue of social class and gender."
X:n versio II:
"The effect and significance of initial education will be analysed in terms the intercohort/intergenerational and intracohort/intragenerational divergences in the trajectories of education, employment, socioeconomic status and income."
Haluatko kommentoida? Palautelomake tässä:
